Pöllökuu

 Maaliskuu on alkanut leppoisissa merkeissä. Onneksi koko perhe on samaa mieltä siitä, että paras tapa viettää lomaa on vain olla. Ei tarkkoja suunnitelmia, ei kiirettä.

Helmikuu

Se on jo helmikuu. Ulkona ei vielä ainakaan ole niin paljon lunta kun olen kalenteria piirtäessäni olettanut. Mutta onneksi lunta kuitenkin on. Tänään hiihtolenkillä vastaan sipsutteli joku tuollainen pieni metsäneläjä. On ne muuten pieniä ja herttaisen näköisiä (kalenterin kuvassa ja livenä metsässä).

päiväunille

Tänään haluaisin seurata koiran esimerkkiä. 

Tammikuu

Tänä vuonna mennään eläinaiheisten kuvien matkassa. Tammikuun susi ulvoo kuuta. Ulvoo ehkä sitä, että sataisi lunta. Pitäisi jo pikkuhiljaa päästä talviurheilun makuun, sukset, pulkat,  luistimet ym. odottavat vuoroaan.

Uudelle vuodelle

Uutta vuotta, naama hymyssä, kohti uusia haasteita.

Näkkäriä

Meillä on innostuttu paistamaan näkkäriä. Itse tehty on aina parempaa kuin kaupasta ostettu, jo senkin takia, että se on itse tehtyä. Kun näkkäreistä tekee tuollaisia pieniä, on niitä mukava syödä pieninä suupaloina. Parhaimmillaan näkkärit ovat paistopäivän jälkeisenä päivänä. Pitemmälle ei voi sanoa, meillä niitä ei nimittäin ei vielä jäänyt säästöön. Kuten kuvasta näkyy ei kuvaajakaaan ollut riittävän nopea, vaan laatikko oli siinä vaiheessa jo melkein tyhjä kun kaivoin kameran esille. 

Näkkäritaikina on siitä muuten hyvä, että siitä on lastenkin helppo ottaa muoteilla paloja ja taikina pysyy kasassa.

Syksy on neulonnan aikaa

Jossain vaiheessa syksyä tämä aina tapahtuu. Huomaan istuvani neulepuikot kädessä ja neulovani taas kesän tauon jälkeen. Tänä syksynä on neulottu tarpeeseen neidille sekä villapaita että sukat. Villapaidan kuvio löytyi Muita ihania-blogista, värit ja paidanmalli neidin suunnittelemat. Sukat neulottiin täysin neidin ohjeiden mukaisesti. Lumihiutale kuvion malli löytyi jostain neulekirjasta. Tykkään tosi paljon noista neidin valitsemista väriyhdistelmistä. Ne on sellaisia joita en ehkä itse olis valinnut, se niissä varmaan viehättääkin.

 Välillä pitää myös neuloa itsellekin jotain. Levitin lattialle lähes koko lankakorin sisällön. Pusero olisi tavoitteena, ensimmäinen aloitus meni jo purkuun. Saa nähdä mitä syntyy, vai valtaako lankakokoelma työhuoneeni lattian lopullisesti.