Nämä ovet avautuvat unelmiin

Saimme jykevän vanhan liinavaatekaapin eräästä purettavasta varastosta. En voinut vastustaa kaappia, vaikka tuntui ettei sille olisi paikkaa kodissamme. Kaapin pienen pintakunnostuksen ja perusteellisen puhdistuksen yhteydessä jouduin irrottamaan kaapin ovet ja intouduin sovittelemaan niitä sisälle. Innostuin jo melkein laittamaan keittiön täysin remottiin, että kaappi saataisiin mahtumaan sinne. Olohuoneeseen kaappi olisi mahtunut tuon Ikealaisen lastulevyn tilalle. Tuli kuitenkin sellainen tunne, että sisustuksestamme olisi tullut liian "epookki". Tykkään siitä, että on uutta ja vanhaa sekaisin.

Lopulta päädyttiin siihen, että kaappi kannettiin työhuoneeseeni, toivon mukaan odottamaan sitä keittiöremottia. Niin ja nuo ovet, niitä ei ruuvattu kiinni saranoihinsa, koska työhuoneessa kaappi on käytännöllisempi ilman ovia ja toisaalta on ne aika kivan näköiset tuossa olohuoneen seinää vasten nojailemassa. Saa nähdä mitä oville ja kaapille lopulta käy.

koska meillä on joulu...

Meillä amaryllis kukkii silloin kun se itse haluaa, eli yleensä ei jouluna. Amarylliksen kunniaksi pöydällä uusi liina. Aiemmin keittiön verhona toiminut kaitaliina sai kolmiota kuvioikseen. 

Uuteen kotiin pöydäksi löytyi todella vanha pöytälevy, johon laitettiin jaloiksi kevyet pukkijalat.

 Puhdistin pöydän pinnasta päällimmäiset lattiamaalilla maalatut maalikerrokset, alta paljastui kaunis aito punamulta maali.

vihdoinkin...

Vihdoinkin muutto on ohi, remontti lähes ohi, yli kuukauden jatkunut flunssa selätetty ja arkipäiviä voi kutsua arkisiksi. Uudessa kodissa on asuttu jo muutama kuukausi ja lapsetkin alkavat tuntea olonsa kotoisaksi. 

Kuvassa kotimme entisten asukkaiden jättämä keittiönhyllykkö, jonka maalasin valkeasta mustaksi. Hyllykkö pääsi entiselle paikalleen ja toimii kahvi- ja teetarvikkeiden säilyttimenä. Olen tosi tyytyväinen tuohon mustaan väriin, joka tuo hyllykön muodon ihan uudella tapaa esiin, ja vanhoille kahvipurkeillekkin löytyi täydellinen paikka.

Kiikkutuoli

Kiikkutuoli tuli meille tyttäreni syntymän jälkeen. Vauva rauhoittui keinuvaan liikkeeseen ja itsekin sai vähän lepuuttaa jalkojaan. Nykyään kiikku sijaitsee tilan puutteen takia lasitetulla terassilla. Mikä olisikaan auringon paistaessa nautinnollisempaa kuin kiikku, kuuma kahvi ja hyvä kirja.

Vaikka kiikku on ollut meillä jo useamman vuoden, kunnostin sen vasta kuluneena kesänä. Kiikku oli aiemmin maalattu mustalla maalilla, nyt se sai pintaansa hieman läpikuultavan mustan petsin. Kun kaikki liitoksetkin on nyt liimattu kunnolla kiinni, on kiikkuminen moninkerroin mukavampaa.

Rakkaita tavaroita

 Pidän vanhoista tavaroista ja olenkin kunnostanut kotiimme useita huonekaluja. Viimeistään kunnostusprosessin aikana huonekaluista tulee todella rakkaita, niin paljon hikeä ja verta huonekaluja kunnostaessa tulee vuodatettua. Nämä kaksi tuolia ovat neljän tuolin sarjasta, kaksi tuolia siis odottaa vielä kunnostus vuoroaan. (Ehkä uuteen kotiin.) Toinen tuoleista on keittiössä,kolmen muun erilaisen tuolin seurassa. Siinä on irrotettava kangas, koska käytäntö on osoittanut että keittiön tuolien kankaita on joskus pestävä. Toinen tuoleista on tyttäreni huoneesta. Tyttäreni sai itse päättää tuolin ja kankaan värin. Tuoli on minusta ihanan iloinen ja värikäs. Se muistuttaa minua siitä ettei se turvallinen vaihtoehto ole aina paras!

Alla myös muutama kuva tuoleista ennen kunnostamista. Molemmissa tuoleissa oli päällä vaaleanharmaa maali ja kangasosat oli verhoiltu muovistakin muovisemmalla tekonahkalla. Tekonahkan alta paljastui ainakin kolme kerrosta erilaisia verhoiluja, jotka oli molemmissa tuoleissa erilaisia. Alinpana toisesta tuolista löytyi todella kaunis vihreä villainen kuvioon kudottu kangas. Tämä verhoilu oli todennäköisesti alkuperäinen. Tuolien puuosat olivat alunperin petsattu punertavan värisiksi, puuosat olivat kuitenkin kuluneet jo niin paljon ettei alkuperäistä kannattanut pelastaa. Tuolien alkuperäiset materiaalit vahvistivat uskomustani, että nämä tuoli kaunottaret on valmistettu  1900- luvun alkupuolella. Eli vanhoja ne ovat ja usean verhoilun perusteella ahkerasti käytettyjä.