Syötävä syyskimppu

Kasvimaalta oli vielä tillit keräämättä, kunnes tuuli kaatoi tillinvarret. Tillit menivät pakastimeen ja nuo viehättävät "kruunut" pääsivät maljakkoon. Pienet sormet ovat jo vierailleet kimpullani ja "kruunu" jos toinenkin on hävinnyt lasten suuhun. Mutta onpahan kerrankin kimppu, josta on tosiaan iloa kaikille.

Tapio Wirkkalan paperipussi on kyllä lempimaljakkoni, jossa kaikenlaiset kukat ja kimput näyttävät kauniilta.

Ruostetta

Toisen roska on todellakin toisen aarre. Autotallin siivouspäivänä oli harakan lailla tartuttava kaikkeen  mikä kiiltää ja varastoitava äkkiä omaan pesään, ennen kuin muut kantavat aarteet roskasäkkiin. No minun aarteet eivät kyllä yleensä kiillä, kiehtovimmat esineet ovat yleensä pölyn ja ruosteen peitossa ja ruosteen peittoon ne saavat jäädäkin. Tämä rasia on joskus sisältänyt luultavasti jotakin autonkorjaamiseen liittyvää. Pesun ja irtoruosteen hankailun jälkeen vedin pintaan lakan. Tykkään tosi paljon tuosta pinnasta, jossa vaihtelee kiiltävä metalli, sinivihreä maali ja ruoste. Nyt kun siinä on lakka pinnassa rasiaa voi myös käyttää.

Kuplia, kuplia...

Välillä itseään on haastettava. Tämä tussityö haastaa mentaali- ja kestävyystasolla. Tavoitteena on saada A3 lähes täyteen kuplia. Käsi kipeänä ja peloissaan sitä miettii onnistuuko lopputulos. Mutta tietää ei voi, ennen kuin kokeilee.Elämässä on otettava riskejä ja kokeiltava, vaikka lopputuloksesta ei ole varmuutta. Toisinaan myös onnistuu...

Syyskuu

Se on jo syyskuu.

Antti patsas

Arkistojen kätköistä löytyi pölyyntynyt Antti patsas. Kotiuttamisen jälkeen kylvetetty Antti pääsi kunniapaikalle vartioimaan takaovea. Google kertoi, että Antti patsaalla  kunnioitetaan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaisijan, rovasti Antti Lizeliuksen (1708–1795) elämäntyötä. Tämän patsaan alkuperäistä omistajaa en tiedä, mutta siinä se nyt seisoo ja katsoo eteenpäin. 

Syysflunssa

Koulut alkoivat ja ensimmäisen viikon kunniaksi ovat kaikki flunssan kourissa.

Uusimpia aarteitani on tuo herttainen ruotsalaisvalmisteinen termospullo. Harmi vaan, että siitä puuttuu korkki. Pulloa ei voi siis käyttää muuten kuin hyllyn kaunisteena. Mutta kauniit asiat saavat mielen iloiseksi ja toivon mukaan flunssastakin selvitään piakkoin.

Pahkakulho

Tämä pahkasta valmistettu kulho löytyi pölyisenä kynillä täytettynä. Kulhossa näkyy vielä työstämisen jäljet ja siinä on mustia tahroja varmaankin mustekynistä. Mietinkin jo olisinko siloitellut tuota sisäpintaa, mutta jääköön tuollaiseksi. Kulhon muoto on äärettömän kaunis ja nuo sisäpinnan virheet tuo siihen kontrastia. Toistaiseksi kulho toimii hedelmäkorina keittiön pöydällä, saa nähdä minne se lopulta päätyy.