Lokakuu

Loskaa odotellessa...

Tilkkuinen tabletin suoja

Eräänä päivänä tuli pitkästä aikaa halu ommella ompelukoneella jotain. Kuin tilauksesta, tarvitsi neiti tabletilleen suojapussukkaa, jotta konetta voisi kuljettaa kouluun mukaan. Koska minulla oli henkinen tarve näperrellä, ompelin suojapussin kanteen origamihenkisiä hyrriä. Päällis- ja vuorikankaan  väliin tikkasin vanun ja tablettia varten ompelin kuminauhat kulmiin. Varastoista löytyi vielä juuri sopivan pituinen vetoketjukin.

Neiti tykkäsi tosi paljon, tabletti on säilynyt ehjänä repussa ja hetkellinen näpertelyn tarpeeni tuli tyydytettyä!

Nämä ovet avautuvat unelmiin

Saimme jykevän vanhan liinavaatekaapin eräästä purettavasta varastosta. En voinut vastustaa kaappia, vaikka tuntui ettei sille olisi paikkaa kodissamme. Kaapin pienen pintakunnostuksen ja perusteellisen puhdistuksen yhteydessä jouduin irrottamaan kaapin ovet ja intouduin sovittelemaan niitä sisälle. Innostuin jo melkein laittamaan keittiön täysin remottiin, että kaappi saataisiin mahtumaan sinne. Olohuoneeseen kaappi olisi mahtunut tuon Ikealaisen lastulevyn tilalle. Tuli kuitenkin sellainen tunne, että sisustuksestamme olisi tullut liian "epookki". Tykkään siitä, että on uutta ja vanhaa sekaisin.

Lopulta päädyttiin siihen, että kaappi kannettiin työhuoneeseeni, toivon mukaan odottamaan sitä keittiöremottia. Niin ja nuo ovet, niitä ei ruuvattu kiinni saranoihinsa, koska työhuoneessa kaappi on käytännöllisempi ilman ovia ja toisaalta on ne aika kivan näköiset tuossa olohuoneen seinää vasten nojailemassa. Saa nähdä mitä oville ja kaapille lopulta käy.

Syyskuu

Pipoa ei ole vielä tarvittu, eikä ruskakaan ole vielä alkanut. Mutta pää meinaa kyllä välillä mennä sekaisin. On sen verran raskasta tämä kesän jälkeinen rytmiin pääseminen. 

Paikkausvinkki

Jos et voi peittää sitä, tuo se esille.

Tämä ohje toimii monessakin kohtaa, myös tyynyn korjaamiseen. Koiran vahingoittama koristetyynyliina sai uuden elämän, kun tuossa eräänä päivänä totesin ettten yritäkään korjata sitä pienillä sievillä pistoilla. Etsin reilusti erinäköistä kangasta ja peitin repeämät paikkakankaalla käsin isoilla pistoilla ommellen.

 Tykkään tuosta tosi paljon, ehkä jopa enemmän kuin ennen.

Elokuu

Tänään koiran kanssa aamulenkillä tuntui jo kovin syksyiselle. Toivon mukaan kesäisen lämpimiä ilmoja olisi kuitenkin vielä tulossa...

Heinäkuu

Kesään kuuluu tuttuun tapaan pakkaamista ja  pyykinpesua. Tänä kesänä onkin saanut varautua joka lähtöön useammalla lisävaatekerroksella. Toivottavasti heinäkuu toisi mukanaan lämpimämpiä päiviä. Kukat kyllä onneksi kukkivat, säästä huolimatta.

Kesäkuu

Vielä ei uimaan ole uskaltauduttu, ja säitten puoleenkin on vähän niin ja näin. Toivon mukaan tyttären ihana kuitenkin runo ennustaisi tulevaa.

Kesäloma voi alkaa!

Tälläisen toi pieni koululainen tänään koulusta mukanaan. Ehkä tähän mennessä ihanin koulusta koskaan tullut käsityö. Pöllö riippumattoineen pääsi heti huvimajan ikkunaan auringon ottoon. Nyt on sellainen olo, että kesä ja loma saa jo alkaa.

Suojelusenkelikissa

Tämän suojelusenkelikissan piirsin parin viikon ikäiselle pienelle tyttöselle. Suojelkoon se lempeällä olemuksellaan myös meitä muitakin.

toukokuu

Vielä ei ole juurikaan leskenlehtiä ja voikukkia bongailtu, muuttolintuja on jo kuitenkin jo nähty.

kivi

Aina silloin tällöin tulee tarve poimia kivi taskuun. Se voi iskeä milloin tahansa, mutta tarve on niin voimakas, että joskus se vaatii palaamaan muutaman askeleen taaksepäin 

Tämä kivi on juuri sellainen. Jostain syystä tämä kivi herättää minussa hyvin voimakkaita tunteita, rakkautta, kaipuuta, hellyyttä. Minulla on sellainen tunne, että tästä kivestä minun täytyy pitää huolta.

Sen siis teen.

Huhtikuu

joka päiväinen piirustus

Päätin ruveta piirtämään joka päivä ainakin yhden sivun luonnoskirjaan. Päätin etten kritisoi itseäni, vaan annan tulla paperille mitä milloinkin on tulossa.

Päätöksestä on kulunut kaksi kuukautta, ja vain muutamaa päivää lukuun ottamatta on paperille tullut jotain piirrettyä tai maalattua. Toisinaan on kynään vaikea tarttua, toisinaan piirtäminen tuo kaivatun hengähdystauon päivän kiireisiin.

Ja lapsista on ainakin hauskaa selata vihkoa ja katsella mitä ihmettä äiti on taas mennyt tekemään. 

Maaliskuu

Runon sanoihin ei juuri lisättävää. Kalenterin sivun kääntäessäni ja runon lukiessani tuli tunne, että olisiko tämän vuoden maaliskuun alkua voinut paremmin kuvatakkaan?

Maailman ihanin esine

 Sen viileä pinta on silkkisen sileä. Se sopii käteeni ja sitä pidellessä tuntuu kuin pitelisin linnunmunaa pesässään. Se on samalla hauras ja rujo. 

Se on savikippo jonka muutama vuosi sitten tein, muodoltaan tuollainen epämääräinen. Kupin pintaa siloittelin lusikanpesällä useita tunteja ja valmiiseen pintaan annoin poikani piirtää terällä. 

Ulkopuolisin silmin ei mikään kaunis tai erityinen esine. Minulle itselleni tuottaa joka kerta suurta rauhaa, kun otan tuon esineen käteeni. Muistoissani meditatiiviset hetket pinnan tasoittelussa ja sitten se hetki kun annat rakkaallesi luvan tehdä särön sileään pintaan.  Hyväksyt sen mitä lapsi haluaa pintaan ikuistaa ja nautit yhteisestä tärkeästä hetkestä. Luotat ja rakastat lastasi ehdoitta.

Helmikuu

Helmikuun hassut lintuset. Ulkona voikin kuulla milloin minkäkin linnun sirkutuksen. Punatulkkuja en ole ihan äsken kuitenkaan bongannut. 

Tässä neidin kirjottamassa helmikuu runossa on havaittavissa jo kaipuuta kesään.

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

Kemiasta innostunut nuori herramme on jo pitkään halunnut seinälleen julistetta alkuaineiden jaksollisesta jäejestelmästä. Kun sellaista kaikille mieleistä ei ole löytynyt, menin heikkona hetkenä lupaamaan, että voisin sellaisen maalata seinään. No koska lupauksensa on pidettävä, oli hommiin tartuttava. 

Aluksi ruudutin seinän teipillä ja maalasin valkoisen taulukon. Sitten kaivettiin esille kaikki mahdolliset maalipurkin loput ja aloitettiin kirjaimien ja numeroiden tekeminen. Olin leikannut kalvosta kaikki kirjaimet, isoina ja pieninä ja numerot. Kirjain kerrallaan niitä sitten tuputtelin seinään. Menihän siinä kaksi päivää, mutta olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen ja niin on muuten nuori herrakin. 

Vuosi 2015

Vuosi 2015 tullaan viettämään runojen parissa. Ihanat kuukausirunot rustaili rakas tyttäreni. Mutta mikä lie etiäinen hänellä ollutkaan, tammikuuta nimittäin vietetään aikalailla runon merkeissä. Neidillä on nimittäin käsi vielä paketissa melkein koko tammikuun. Hiihtämisestä ja luistelusta ja monista muista kivoista talvitouhuista siis vaan haaveillaan. Äidin tehtävänä on yrittää keksiä vaihtoehtoista toimintaa, joten omatkin sukset vielä odottavat ladulle pääsyään.